Kielletyn metsän entiset polut - "pehmeet touhuu"

Maanantai oli hieno aurinkoinen pakkaspäivä ja kävin ajelemassa pitkästä aikaa Ruissalon luonnonsuojelu alueella.
Luontopolulla on pyöräily kielletty, mutta en tuntenut suurta syyllisyyttä pyöräillessäni kuvan mukaista luontopolkua, oli pakkaspäivä ja tiesin että luontoon ei jää kurvailustani suurempia jälkiä ja näin maanantai iltapäivällä ei siellä juuri muita kulkijoita ole.

Mitä helvettiä täällä on tehty, oli ensimmäinen fiilis kun suuntasin metsään, tuossa paikassa oli ennen hieno vuosisatoja vanha luontopolku lehtineen ja käpyineen ja nyt se oli jyrätty sileäksi.
Sama homma jatkui pitkin saarta eteenpäin, ei voi käsittää millä mittakaavalla ja rahamäärällä täällä on riehuttu, asiasta enempää tietämättömänä, ymmärrän kyllä pahojen paikkojen korjaamisen ja pitkokset märissä paikoissa jne...mutta tässä ei ole mitään järkeä, oikein pahaa tekee nähdä tuo tuho. Sitten vielä valitetaan että maastopyörän renkaista jää jälkiä luontoon, ei voi muuta sanoa kuin "pehmeet touhuu"!

No, nyt kun olin saanut hyvän alkulämmön päälle, ajelin uudella Stumpilla hymyssäsuin tuota komiaa paanaa ja huomasin edellä rehvakkaan sauvakävelijän.

Kaveri vilkaisi syrjäsilmällä taakseen ja otti oikein leveän otteen sauvoista, "kröhön...kröhön" koitin vaivautuneesti äännellä, josko tuo köriläs antaisi tietä, ei tehonnut, enkä arvannut oikein kelloakaan soittaa, koska olin jo aavistanut, ettei siitä hyvää seuraisi.

Nyt oli syytä ottaa diplomatia käyttöön, "anteeksi, pääsiskö tuosta ohi", reippailija siirtyi sen verran sivuun että pääsi huutamaan suoraan korvaani "TÄÄLLÄ ON PYÖRÄILY KIELLETTY" äijä ojensi minua.

Meinasin ensin mennä menojani, kuten yleenä tuollaisissa tilanteissa, mutta nyt ajattelin pelastaa tuon "poliisin" päivän ja vedin kättä lippaan, nöyrästi kerroin että hän on kyllä oikeassa. Vetosin pakkaskeliin ja tuohon asfaltinkovaan pinnoitteeseen entisessä polussa, ym, kyselin myös tuosta sauvakävelystä ja muutoinkin, että tuleeko paljonkin reippailtua..jne.

Vartti siinä rupateltiin, toivotin kaverille hyviä eläkepäiviä ja sain ilmeisesti synninpäästön, kun pohjimmiltaan  mukava heppu huuteli perääni "hyviä lenkkejä".  ..taisin itse olla loppujen lopuksi voittaja, tai onko sillä väliä....

Pysähdyin vielä Saarronniemen rantakallioille syömään yhden eväspatukan, huomasin taas, että kylmä keli vie energiaa enemmän kuin kesäkeli, mutta nyt oli virtaa kurvata vielä Kuuvannokan kautta kotiin ja lämpimään suihkuun...jee, hyvä päivä, paitsi ne polut harmittaa.