Seitsemän Veljeksen XCM Hyvinkää ja Usmin uskomattomat reitit

Tämänvuotisen 7-veljeksen reiteillä ajetun maratoncupin kisakeskuksena toimi Hyrian koulutukeskus Hyvinkäällä. Viime vuonnahan täyden matkan kuskit ajoivat jo Usmin "pohjoisen helvetin", mutta nyt ratamestari halusi tarjota myös puolikkaan matkan kuskeille tuon ristiriitaisia ajokokemuksia herättäneen Usmin ulkoilureitin.

Tämä erittäin haastava ja vaikea polku kiemurtelee erämetsäalueella, järvien, lampien ja jyrkkien kallioiden muovaamassa maisemassa, reitti on niin uskomattoman hankala, että sinne pitää päästä uudelleen.

Kuva: Janne kuvaa

Tänä vuonna yksi kierros kuitenkin oli riittävä, pituutta tuli 33 km ja aika meikäläisellä 2.43 h, maaliin tuli miesten puolikkaalla 52 kuskia ja tuossa porukassa olin sijalla 34.

MrToonzan videopätkää Usmin poluilta.

https://youtu.be/Kz2iWUsq728

 Video: MrToonza

Kuva: Kunnonkuvaaja.fi

Vauhdikkaan näköistä menoa hienolla Vantaan jokivarsipolulla. Tuo oli tuttua polkua viime vuodelta ja nyt ollaan jo melkein maalissa.

Kaverin kanssa kotimatkalla taas spekulointia, Timppa ajoi täyden matkan 63 km ja vertailtiin sitä Tahkon 60 km matkaan, tultiin siihen tulokseen että Tahko 60 km on helppo nakki tähän pitkään matkaan verrattuna.

Tulipa sitten luvattua, että jos tämä on ensivuonna kalenterissa, kokeillaan pitkää matkaa...

terveisin: themainosmies!

Luukin MTB maraton cup Espoo

Espoon tapahtumapaikalla ei prameilla "turhalla" kisapaikka rekvisiitalla, aika askeettinen tuo kisatoimisto. Lähtöluettelot ja numerot sopivasti sekaisin märällä asfaltilla ja löytyyhän viimein se oma nimikin listalta, numerolappu kouraan ja homma hoidettu vuosien kokemuksella?

Jos vertaa muihin tämänpäivän tapahtumiin, ihmetyttää tämä minimalistisuus täällä paikan päällä sekä myös niukka tiedottaminen perinteikkäästä cupin kisasta. Tilaa ja mahdollisuuksia olisi järjestää vaikka minkälainen tapahtuma, ollaanhan sentään kehä kolmosen tuntumassa, jossa suuri osa suomalaisista asuu ja luultavasti myös harrastajia suhteessa väkilukuun paljon.

Poissa ovat myös maahantuojat ja muut alalla toimijat. Sappeella samaan aikaan järjestetty ensimmäinen maratontapahtuma keräsi luultavasti suuren osan kuskeista jotka eivät aja cupin pisteistä. Tuolla oli kuvista päätellen hieno tapahtuma ja tiedottaminenkin hoidettu esimerkillisesti.

Toki täytyy mainita osallistumismaksun olevan täällä halvempi kuin muissa tapahtumissa. Mutta kun ajetaan satojen kilometrien päästä paikalle, ei siinä enää kymppi tunnu ja osallistujamitalin sijaan lämmin keitto ja kuppi kuumaa jättäisi paremman muiston tapahtumasta, jossa reitti on kuitenkin ihan hieno.

 Kuvat: Tarja Kivirinta

Matkaan päästiin sateen saattelemana, sen verran kalsea keli ja pitkä puhde tiedossa, että nykäisin vielä ennen starttia pitkät trikoot päälle.
Lähdön jälkeen yltynyt sade ja kostea keli tiesi huonoa meikäläiselle, jolla ajolaseissa on vahvuudet.

Vauhdissa vielä pärjää mutta kun tultiin ekaan pahaan paikkaan, jossa porukka jalkautunut (ite olisin ajanut ;)) jouduin pysähtymään ja meni lasit saman tien kosteudesta umpeen. Aikani koitin lasit nenällä mennä, mutta ei auttanut kuin laittaa ne takin sisälle ja tähdätä polulle ilman vahvuuksia.

Ekan kierroksen tiesiirtymällä sitten lasien pesu, porukkaa lappaa ohi kun itse pientareella koitan taiteilla pokia päähän, tämä toistettiin joka kierroksella joten kiirehän ei enää ollut. Nyt nautittiin vaan hienosta poluista ja vauhdikkaista ulkoilureiteistä ja hauskaa oli kaikesta huolimatta.

Maaliin päästiin auringon kera, matka oli tuo 60 km ja aikaa siihen sai menemään muutaman minuutin vajaa 4 tuntia. Se etu tuosta ylipukeutumisesta oli, että maaliin saavuttua, kun nuo totiset tamineet sai hivutettua päältä, alta paljastui puhtoinen poika.

Pyörien pesupaikalla armoton jono ja kun Timppa oli ajanut melkein tunnin ripeämmin, (ihme mies!), niin pyörä ja kamppeet autoon, kuivaa ylle ja suunta kotiinpäin. Onneksi oltiin taas pakulla liikkeellä, ei ole niin tarkkaa noiden kamojen kanssa, selvitellään kurakasoja sitten kotona.

Sunnuntaina aamutuimaan tallille varustehuoltoon, vaatteetkin piti pestä painepesurilla, ennen kuin uskaltaa kotiin viedä. Epicin huolellinen pesu ja huolto ja siinä se taas odottaa kiiltävänä ja innokkaana ensi sunnuntain kisailua.

Hyvinkäällä nähdään t: themainosmies!

MTB Green Race XCM Taivassalo

Neljännen kerran järjestetty Taivassalon kisa oli nyt Marathon-cupin 6. osakilpailu vaativalla radalla. Puitteet ja tunnelma kisa-alueella oli parasta a-luokkaa niin kuin täälllä aina.

Täytyy taas ihmetellä sitä työmäärää mikä täällä on tehty tuon reitin tekemisessä Varsinais-Suomalaiseen maisemaan. Profiili ei paljon korkeuseroja tarjoa, mutta täällä on käytetty hyväksi jokainen kinkama ja nyppylä ja saatu aikaan mielenkiintoinen ja haastava reitti, joka ei juuri lepohetkiä tarjoa.

Itse olin ilmoittautunut täydelle 4 kierroksen matkalle, mutta päivän fiilis sai minut muuttamaan ajettavan matkan puolikkaaksi, eli 38,5 km. Hyvä näin, rahkeita ei olisi ollut tuohon pitkään matkaan.

Kuva: copyright Samu Laine

Pitkän matkan kuskien häivyttyä horisonttiin, huomasi olevani puolikkaan ryhmän startin eturivissä. Outo paikka meikäläiselle, mutta ei tässä nyt peruttelemaankaan aleta, joten paukusta täysillä eteenpäin.

Tuota vauhtia jaksoin ekat pari kilsaa, sitten oli pakko asettua ruotuun omalle tasolle ja antaa muiden mennä.

 Kuvat: copyright Samu Laine

Eka kierros oli itseltä hyvää ja jouhevaa ajoa, mutta toisella lenkillä tuli noutaja. Vielä kun voimien loputtua sättäsin ylämäessä vaihteiden kanssa oli aika pitää tuumaustauko.

Ketjuja rattaille ähertaessä päätin että nyt mennään omaan tahtiin, sipaisin siinä sitten vielä geelin ja patukan rauhassa huiviin ja ei muuta kuin ratsaille. Loppumatka menikin mukavasti ilman hosumisia ja maaliin tultiin rivakoin ajomiehen ottein, olipa rankkaa, mutta hetkeäkään en antaisi pois ;)

 Kuva: Tarja Kivirinta

Kuvat: Tarja Kivirinta

Garmin näytti matkaksi 38,48 km ja aikaa paloi 2,41 h, keskari oli 14,3 km/h ja kaloreita paloi 1605. Puolikkaan kisan maaliin ajoi 52 kuskia ja itse olin sijalla 25, eli peremmalla puolella oltiin.

Kasvissyöjänä tarjolla ollut lohikeitto ei oikein maiskahtanut, joten perinteiseti sain täällä vastikkeeksi haluamani määrän lettuja. Lautaselle taiteiltiin tuo sydämen mallinen jättilettu, päälle mansikkahilloa, joten palautuminen alkakoon.

Taivassalosta jäi hyvä maku ja ensi viikonloppuna tietenkin Luukin marathonille Espooseen, siellä nähdään.

Kuvia Taivassalon tapahtumasta copyright Samu Laine:
https://www.flickr.com/photos/oldklein/albums/72157657507797760

t: themainosmies.

Aluecupia ja Korson kirous

Pariviikkoa sitten, hetken mielenjohteesta lähdin osallistumaan aluecupin maastokisaan Taivassaloon.
Edellisestä osallistumisesta taitaakin olla ynnäilyjeni mukaan jotain 17 vuotta.

Silloin 90 -luvulla olin useasti myös ratamestarina näissä maastopyöräilyn aluecupeissa,  jotka tuolloin kantoivat nimeä Tunturi-cup. TUPI maastokisoja ajettiin myös noihin aikoihin, joten samalle viikolle saattoi osua parikin alueellista maastokisaa.

Vaan eipä ollu onni myötä tuossa comepackissä. Oltiin ajettu puolitoista kilsaa tuolla märällä radalla kun spedu lakkasi pelittämästä.

Luulin polkimessa olevan mutaa ja potkin sitä auki huonolla menestyksellä, hetken koitin ajaa kengän keskiosalla, mutta loppujen lopuksi XTR sylkäisi laakerinrippeet polkimen mukana ulos ja jäljelle jäi vain tuo akseli, jolla sitten vaivoin ajelin takaisin maalialueelle.

Se kisa oli siinä, mutta kokeillaan ensi viikolla paluuta Liedon uudella XCO-radalla.

Korson Kirous!

Se on sitten huonoa tuuria tuon Korson kisan kanssa. Vime vuonna peruuntui kisareissu hartiajumin takia ja tänä vuonna oli keuhkoputken tulehdus.

Pääsin sentään nyt kisapaikalle ja ilmoittautumisessa pyysin heti laittamaan itseni keskeyttäneeksi. Osallistumismaksun toki olisi voinut siirtää ensi vuodellekin, mutta josko taas tulee jotain, otin mieluummin osallistumismaksuun sisältyneen hienon buffin ja ruokailun.

Ekaa kertaa muuten näissä karkeloissa oli myös kasvisruoka, olipa todella hyvää hernekeittoa, jota muutamaan otteeseen ehdin tankkaamaan kun kaverini Timppa ajoi 96 km matkan.

Kuvassa Timpalla tiukka takaa-ajo tilanne, hienoa menoa ja tuo Timpan ajo oikeutti 96 km sarjassa 8 sijaan - kova jätkä!

Oli itse asiassa ihan kiva päivä Korsossa, ilma oli hieno ja itsekin ajelin reilut parikymmentä kilsaa kannustamassa ja kuvaamassa kaverin menoa.

Reitin varrella kun katselin loppupään kuskien ajoa, tuli mieleeni, ettei sitä itsenkään tarvitsis aina yrittää ajaa niin helkkaristi tajunnan rajamailla, vaan voishan sitä ajella vähän retkimeiningilläkin. Meikäläisellä kun noilla sijoutuksilla ei niin ole väliä.

Ehkä kokeilen tuota lähestymistapaa kisailuun ensi kerralla, saapi nähdä...

terveisn: themainosmies!

Nurmijärvi MTB 49 km

Kerrankin kun itse ei sekoillut liikatankkausten, liian vahvan urkkajuoman ja yliyrittämisen kanssa, sekoili järjetäjä senkin edestä.

Tänä vuonna tämä kisa ei ollut cupin osakilpailu, mutta tarkoitus oli kuitenkin ajaa tuo viimevuotinen kisareitti , eli kaksi kierrosta tuota ihan kelpoa 25 km lenkkiä.

Mutta järjetäjä olikin muuttanut matkan ilmeisesti pe illalla 3 kertaa 16 km tosi helpoksi lenkiksi. Tuota lenkkiä ei oikein maastopyöräilymaastoksi voine hyväksyä, pelkkää kangaspolkua ja purua, ilmankos meikäläinenkin oli niin hyväkuntoinen maalissa.

Sössivät vielä ajanotonkin, mahtaako vieläkään melkein viikko kisasta olla tulokset oikein. Ihan sama näin meikäläiselle, mutta niille jotka ajaa tosissaan kilpaa, pitäisi edes saada kunnon ajanotto osallistumismaksun vastineeksi.

Matkaa tuli reilu 49 km, aikaa kului oman Garminin mukaan 2.39 ja keskari oli 18,5 km/h, kaloreita paloi yllättävän vähän, eli tuo 1396 k.

Kaikesta huolimatta ihan ok reissu, sain osallistumismaksuun kuuluneen lihakeiton vaihdettua lettuihin ja mansikkahilloon, joten loppu hyvin - kaikki hyvin.

t. themainosmies.

Rajamäki XCM Seitsemän veljeksen reitillä 20. 9.

Taas täällä...
Aamulla ajeltiin sakeassa sumussa SM-kisoihin Rajamäelle, Hyvinkään alapuolelle, jossa jo keväällä oltiin maratoncupin avauskisassa.
Matkana oli nyt 70 km Seitsemän veljeksen vaellusreitillä, jonne nyt oli saatu lupa viedä tämä SM-taisto arvoiseensa maastoon.

Oma päivän kuntoni oli vähän kysymysmerkki, kun alaselän välilevyongelma oli vihoitellut Taivassalon pannujen jälkeen ja lekurikin suositteli ottamaan tovin vähän rauhallisemmin.
Joten kuuliaisena poikana osallistuin lyhyen matkan 45 km:n yleiseen kilpailuun, joka ei mennyt tuonne "pohjoisen helvettiin" asti.

Varikolla kuhinaa..... ja meidän tiimiautossa avoimet ovet.

 Kuva: Tarja Kivirinta

Meikäläinen tähtää menemään kuvaajan hienosti rajaamassa kuvassa.

Onnellinen kuski maalissa, jossa oli todella rauhallinen tunnelma, kun suurin osa ryhmästä ja pitkän matkan kuskit olivat vielä maastossa, minua ennen maaliin oli ehtinyt vain 25 kuskia.

Tuolle 45km matkalle lähtijöitä oli 62 ja itse maalissa sijalla 26!

Siinä kun keräilin osallistujamitaleita, tuli kilpailun johtaja ilmoittamaan että tämän vuoden alusta asti tuollaiset käyttämäni kompressiosukat on kielletty virallisissa kilpailuissa, no onneks en rykässyt podiumille, olis pokaalit mennyt sivu suun.

Ilmeisesti kesä ja muutama tuhat ajettua maastopyöräkilometriä ovat tehneet tehtävänsä, kun ajo oli niin hiton hienoa ja mukavaa verrettuna keväiseen koitokseen näissä maastoissa, eikä tullut pahoja haavereitakaan...
paitsi hienolla kangaspolulla, kovassa vauhdissa tanko puuhun ja äijä... meeeelkein lähti, mutta ilmeisesti koipi otti satulaan ja pysyin kuin pysyinkin Epicin päällä ja saldona tuosta vain järkyttävät mustelmat koko takareiden matkalta... onneksi oli kotona kylmää jääkaapissa, enkä tarkoita kaljaa.

Ylhäällä vielä faktaa Garminista, aika kova tuo maksiminopeus, eikä hajuakaan missä noin kovaa on menty...

Tuossa tosikuskin selviytymistarina pitkältä matkalta.
http://ollimiettinen.blogspot.fi/2014/09/xcm-sm-kilpailu-7-veljeksen-reitilla.html

t: mainosmies!

Green Race Taivassalo, 34 kinkkistä kilometriä!

Viime viikonloppuna ajettiin tuo kauden teknisin kisareitti, keli oli mitä parhain kuten Taivassalossa yleensäkin kisapäivänä.

Taas oli edellisenä viikonloppuna käyty reittiin tutustumassa, kun on tuossa ihan nurkilla.
Ite olin ilmoittautunut vain puolikkaalle, kun muistissa oli vielä viime vuoden pitkän matkan "täs ei oo mittään järkee" manaukset maalissa.
Kaikesta parjaamisesta huolimatta tää on yks suosikeistani, hiton paha ja tekninen, jossa ei saa hetkenkään rauhaa, vaan koko ajan on väännettävä johonkin suuntaan.

Kuva:  Petra Talvitie

Ajettavaa oli nyt vain tuo 2 kierrosta, 34 km yhteensä ja aikaa tuohonkin matkaan sai menemään melkein 2,5 h, keskari oli vähän alle 14 km/h.

Vastaavasti taas soratie siirtymällä mentiin aika haipakkaa, kun Garmin näyttää tällaiselle vanhemmalle maastopyöräilijällekkin maksimiksi huimat 39,8 km/h.

Kuva: Petra Talvitie

Kaikesta säheltämisestä huolimatta kisan saldona vain yhdet pannut, pakara ja selkä vähän arkana, maalissa pari extra satsia lettuja ja hilloa, meitsi kun ei kisapakettiin kuuluvasta lihasopasta välitä.

Olipa taas hieno ulkoilupäivä, hienon harrastuksen hyvien kaverien kanssa....tätä lisää!!

t: mainosmies!

Rajamäki XCM 51 km

Kauden avaustapahtuma Rajamäellä, lähellä Hyvinkäätä vaihtelevissa ja paikoitellen todella teknisessä maastossa, toki välillä muutama pätkä soraa ja asfalttiakin.

Tuossa muutama kuva ja kommentti, kuvat tosi huonoja kun kunnon kuvia ei tarjolla, olihan reitin varrella kuvaaja ja hienoja kuvia oli ottanut, mutta tilattavissa netin kautta 20:- kpl ja siihen meikäläisen kisapudjetti ihan riitä, eli mennään näillä, alla linkki HyPy:n kuvasivulle.

http://hypykisat.fi/nmtb/kuvat/

Alussa oli lähtopaukun jälkeen muutama kilometri maantietä, että saadaan liki 300 kuskia jonkilaiseen järjestykseen ennen metsään menoa.
Tulee siihen alkuun silti aika hässäkkä ja jonossa mennään ensimmäiset 10 kilometriä, siinä on turha hötkyillä, kyllä ne energiat ehtii varmasti metsään jättämään tuon reilun kolmen tunnin aikana.

Eli ei ajokuvia tarjolla, mutta tässä tunnelmia maalialueelta:
 ...voipunut kuski osallistujamitali suussa hokee viimevuotista laulua "täss ei oo mittään järkeä", taustalta kuluu palkintojen jaossa mun nimi ja kärppänä pyörän kanssa bodiumille pokkaamaan hieno Skinsin ajopaita parhaasta teamin nimestä " LOS VETERANOS Turku" -mitähän keksis ens kisaan että pääsis palkinnoille??

Kehitystä on tapahtunut, viime vuoden vika kisassa olin viimeinen, tällä menolla parin-kolmen vuoden päästä top kympissä...(heh heh).
Aiemmin blogissa kertomaani energiatankkaukseen täytyy vielä panostaa, ilmeisesti nesteet ei imeytynyt ja maha pallona mentiin toka kierros ja energiat loppui taas totaalisesti, vai onko äijä noin huonossa kunnossa, ei voi olla kun on niin hitosti "reenattukin", se on nyt pikapalaverin paikka kollegan kanssa.

...ei muuta kuin "leuka rintaan ja kohti uusia haasteita"....tuossa vielä linkki fillarifoorumin tapahtumasivuille:

http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?50491-Nurmij%E4rvi-superday-10-5-2014-%28kunto-ja-cupin-kisat-maantiell%E4-ja-maastossa%29

t: mainosmies!