Luukin MTB maraton cup Espoo

Espoon tapahtumapaikalla ei prameilla "turhalla" kisapaikka rekvisiitalla, aika askeettinen tuo kisatoimisto. Lähtöluettelot ja numerot sopivasti sekaisin märällä asfaltilla ja löytyyhän viimein se oma nimikin listalta, numerolappu kouraan ja homma hoidettu vuosien kokemuksella?

Jos vertaa muihin tämänpäivän tapahtumiin, ihmetyttää tämä minimalistisuus täällä paikan päällä sekä myös niukka tiedottaminen perinteikkäästä cupin kisasta. Tilaa ja mahdollisuuksia olisi järjestää vaikka minkälainen tapahtuma, ollaanhan sentään kehä kolmosen tuntumassa, jossa suuri osa suomalaisista asuu ja luultavasti myös harrastajia suhteessa väkilukuun paljon.

Poissa ovat myös maahantuojat ja muut alalla toimijat. Sappeella samaan aikaan järjestetty ensimmäinen maratontapahtuma keräsi luultavasti suuren osan kuskeista jotka eivät aja cupin pisteistä. Tuolla oli kuvista päätellen hieno tapahtuma ja tiedottaminenkin hoidettu esimerkillisesti.

Toki täytyy mainita osallistumismaksun olevan täällä halvempi kuin muissa tapahtumissa. Mutta kun ajetaan satojen kilometrien päästä paikalle, ei siinä enää kymppi tunnu ja osallistujamitalin sijaan lämmin keitto ja kuppi kuumaa jättäisi paremman muiston tapahtumasta, jossa reitti on kuitenkin ihan hieno.

 Kuvat: Tarja Kivirinta

Matkaan päästiin sateen saattelemana, sen verran kalsea keli ja pitkä puhde tiedossa, että nykäisin vielä ennen starttia pitkät trikoot päälle.
Lähdön jälkeen yltynyt sade ja kostea keli tiesi huonoa meikäläiselle, jolla ajolaseissa on vahvuudet.

Vauhdissa vielä pärjää mutta kun tultiin ekaan pahaan paikkaan, jossa porukka jalkautunut (ite olisin ajanut ;)) jouduin pysähtymään ja meni lasit saman tien kosteudesta umpeen. Aikani koitin lasit nenällä mennä, mutta ei auttanut kuin laittaa ne takin sisälle ja tähdätä polulle ilman vahvuuksia.

Ekan kierroksen tiesiirtymällä sitten lasien pesu, porukkaa lappaa ohi kun itse pientareella koitan taiteilla pokia päähän, tämä toistettiin joka kierroksella joten kiirehän ei enää ollut. Nyt nautittiin vaan hienosta poluista ja vauhdikkaista ulkoilureiteistä ja hauskaa oli kaikesta huolimatta.

Maaliin päästiin auringon kera, matka oli tuo 60 km ja aikaa siihen sai menemään muutaman minuutin vajaa 4 tuntia. Se etu tuosta ylipukeutumisesta oli, että maaliin saavuttua, kun nuo totiset tamineet sai hivutettua päältä, alta paljastui puhtoinen poika.

Pyörien pesupaikalla armoton jono ja kun Timppa oli ajanut melkein tunnin ripeämmin, (ihme mies!), niin pyörä ja kamppeet autoon, kuivaa ylle ja suunta kotiinpäin. Onneksi oltiin taas pakulla liikkeellä, ei ole niin tarkkaa noiden kamojen kanssa, selvitellään kurakasoja sitten kotona.

Sunnuntaina aamutuimaan tallille varustehuoltoon, vaatteetkin piti pestä painepesurilla, ennen kuin uskaltaa kotiin viedä. Epicin huolellinen pesu ja huolto ja siinä se taas odottaa kiiltävänä ja innokkaana ensi sunnuntain kisailua.

Hyvinkäällä nähdään t: themainosmies!