Tenerife Retamares -enduroreitti

Tiistaina mahduin mukaan näin sesongin aikana täyteen varatuille www.lavatrax.com  ajoreissulle. Pääseehän tuonne ylös bussillakin, mutta ei ehkä ole terveellistä yksin tulla alas, jos kuitenkin jotain sattuu.

Joten Darran kurvaa sovitusti 9 jälkeen hakemaan minut. Kyydissä on jo norjalainen pariskunta ja vielä poimitaan kyytiin kanadalainen hemmo ja muutama britti, sitten lähdetään nousemaan lähtöpaikalle 2200 metriin.

Kamat ulos autosta ja porukka säätää vermeitä ajokuntoon, muutamalla kaverilla Lavatraxin vuokrapyörät ja säätämistä vähän enemmän.

Maisemat ihan kohdillaan, tuntuu hienolta päästä pitkästä aikaaa näihin mäkihommiin, joskin olen vannottanut itselleni, että nyt mennään sitten varoen.

Kuva: Lavatrax

Alkumatka on helppoa tieuraa, mutta vauhdin noustessa virhemarginaalit kasvaa. Olin edellisenä päivänä säätänyt Stumpin näihin hommiin sopivaksi ja kyllähän tuo pyörä toimii ehkä paremmin kuin 5 vuotta sitten alamäkipyörät.

Kuva: Lavatrax

Reitti kulkee sujuvasti vaihtelevassa maastossa, välillä kivikkopätkiä ja jossain taas nopeaa polkua. Tähtäily helpon oloisessa kuulalaakerisepelissäkin muuttuu yllättävän vaikeaksi, kun jyrkkyyttä ja matkaa on riittävästi.

 

Kovavauhtisella ja vauhdikkaalla polulla paukkuu vanteet ihan huolella ja todella kovaa ajaneelle Norjan tytölle rengastöitä tiedossa, kundikaveri fiksaa homman ja matka jatkuu.

Kuva: Lavatrax

Tarkkana pitää olla, ei houkuta tuossa rinteessä olevat kivikot. Suojina minulla oli Race Facen geelipolvarit ja kyynärpääsuojina saman valmistajan geeliläpyskät. Sen verran tuli sääriin iskuja, että ostoslistalle menee vanhanliiton kunnon polvarit kovalla säärisuojalla ja kyynärsuojiksi vastaavat.

Rantaviiva häämöttää, tästä vielä viimeinen rykäisy maastoa ja rullailu asfalttia Adejen kaffepaikkaan. Tehdään siinä yhteenveto päivän retkestä ja todetaan, että hauskaa oli ja pitäis päästä uudelleen mahdollisimman pian.

Kurvaillaan vielä pikitietä La Caletan hienoille pätkille, joita olen jo monasti ajanut ja siitä lopuksi pakulle, jonka Darrenin kaveri on ylhäältä tänne ajanut.

Tästä on vain vajaa 10 kilsaa meidän asunnolle, joten päätän ajaa tuon matkan. Kättelen kaverit ja kiitän seurasta heidän pakatessaan kamoja autoon.

Rullailin kämpille hyvissä fiiliksissä, tälläisen vanhemman kuskin mieltä lämmittää vielä pitkän aikaa nuorilta ajokavereiltani saamani kommentit ajotaidoistani ;)

t: themainosmies!

Pyöräilyä ja koiria Teneriffalla

Alkuintoilun jälkeen pidin pari ansaittua vapaapäivää ajohommista.

Olin jo viime viikolla varannut ajan hierontaan, joten kävin eilen vajaan tunnin käsittelyssä aiemmilta vuosilta tutussa paikassa eli Centro De Fisioterapia Hannu Parkkinen. Makialta tuntui, vaikkakin kramppaillut vasen reisi tekikin niin hiton kipeää.

Tänä aamuna Bobby herätti jo kuudelta aamulenkille, sitten hyvä aamiainen ja olinkin jo puoli ysiltä jalat puhtia täynnä suuntaamassa maastoon. Aamuauringossa latailin menemään tuttuja reittejä kohti Costa del Silenciota, sieltä suuntasin rantaa pitkin golfkenttien ja meren välistä suuntana Los Abrigos.

En jatkanut kohti El Medanoa, olin jo tovin puskenut vastatuuleen ja takaisin Los Cristianokseenkin pitää vielä palata, joten ajoin nyt suoraan lentokentän läntisen puolen poluille. Ajoin tuolla edestakaisin ja vähän ristiinkin, parhaiten näille poluille näyttäisi pääsevän Atogoon johtavalta tieltä, jolloin saa välillä vetää ihan hyviä alamäkipätkiäkin. Alla muutama kuva tuolta alueelta.

Takaisin ajoin samaa reittiä vähän uusia polkuja hakien, Costa del Silencion yläpuolisten banaaniviljelmien läpi ei yksinkertaisesti kannata ajaa, niin päätin myös viime talvena kun Seikun kanssa sieltä ajoimme.

Nyt kun tulin viljelmien pääportin kohdalle, aukosta hyökkäsi ainakin viisi hiton verikoiraa. Minä poljen henkihieverissä ja kuulen takaa, kun isäntä komentaa koiriaan ja minä vaan jatkan polkemista ja toivon, ettei hurtat nappaa pakarasta palaa.

Lopulta pääsen selvemmille vesille, olen ihan poikki ja juon loput liemet juomapullosta, matkaa on vielä ainakin kymppi kämpille, joten pitää tankata Palm-Marissa. Rullailenkin helpottuneena tuttuja pätkiä ja manailen noita banaaniviljelijän vahtikoiria.

Kotimatkalla vielä huoltsikan kautta jossa on "teeseitse" -pesupaikka, pyörä puhtaaksi ja kotipartsilla vielä huoltohommia ja kun tarkastaja on hyväksynyt työn, voidaankin siirtyä muihin askareisiin.

Matkaa kertyi tänään 55 km ja aikaa retkeen meni yli 5 tuntia, kaloreita paloi reilut 1800, keskilämpötila oli 24,5. Kävin myös vaa'assa aamulla, paino putosi päivän aikana 1,5 kg, joten nyt voi vetää pastaa soijarouhesoosilla oikein urakalla.

"Mr Beelle" kun kerron seikkailustani, hän on sitä mieltä, ettet kyllä ilman minua sinne enää lähde, hän tulee ja näyttää niille banaanikoirille närhen munat!!

t: themainosmies!

Teneriffa maastopyörällä

Jo kaukaa Teiden huippu tunkee ylös pilvilautasta ja kun lähemmäksi tullaan, nuo saaren tutut muodot piirtyvät aina vain selvemmin läpi ohuen pilviverhon, tuntuu hyvältä saapua taas tänne. (Pientä romantiikkaa tähän alkuun, he,he,)

Asumme tällä kertaa aivan Los Cristianoksen keskustassa. Saimme vuokrattua paikallisten tuttujen kautta kerrostalon kattohuoneiston, jossa on järjettömän kokoinen terassi, kelpaa siellä Bobbyn leikkiä. Meillä on nyt mukana meidän 10 kk Bichon Bolognese-koiramme.

Bobbyn reissua voi seurata täällä  http://www.doggybobby.blogspot.fi/

 

"Kotiplaza" ja Bobby partsilla

Sitten fillarin selkään, ollaan nyt viikko oltu mestoilla ja olen ajanut tässä alhaalla noita tuttuja reittejä.

Viime vuonna oli Spessun Epic matkassa ja silloin jo monessa paikassa olis kaivannut Stumppia, nyt asia korjattu ja kyllä Expert Evo Carbon hoitaa homman tyylikkäästi.

Kuvia Adejen alapuolelta, motarin ja La Caletaksen väliseltä alueelta.

Muutama kuva Palm-Marin ja Las Galletaksen väliseltä alueelta.

Kuvathan ovat pitkälti samanlaisia kuin viime talven postauksissa, vain pyörä on eri.

Ajan nyt alhaalla  pitkää perussettiä ja vasta joulun jälkeen sain buukattua ekan retken  http://www.lavatrax.com/ reissuille. Yritän myös vielä jos http://www.tenerifebike.net ei ole täyteen varattu, niillä vaan nuo retket on niin retkihommia, etten taida niitten kelkkaan lähteä.

Katotaan kui äijän käy... t: themainosmies!