Blogin päivittäminen ollut telakalla viimeiset puolivuotta, vaan ei bloggeri itse!

Viimetalvisen mahtavavan Teneriffan reissun jälkeen on "kynä" ollut enempi tai vähempi savessa, eikä talven ja kevään ajoista ole mitään julkaisukelpoista kuvamateriaaliakaan syntynyt.

Talvi ja kevät normilenkkejä kuten muinakin vuosina, joku Poronpolun retki ym, joista olen jo kirjoitellut muina vuosina. Tuossa kuitenkin muutama kevään kovempi rykäisy:

Rajamäellä matkaa 60 km, aikaa meni vajaa 3,5 tuntia. Kisa osui koivun siitepölyaikaan ja lähdin innoissani tietenkin liian kovaa, mikä taas tiesi hankalaa retkeä. Maaliin kuitenkin pääsin, toki vähän reilummin piti ottaa avaavaa astmalääkettä. Kaikki kuitenkin hyvin ja kotimatkalla jo porukalla suunniteltiin Korson valloitusta.

Korsossa ajoin 64 km matkan ajassa 3.57 ja rapioita päälle. Nyt oli järki mukana, lähdin rauhassa ekalle 32 km kiepille ja meno maittoi nyt ihan eri tavalla kuin Rajamäellä. Toiselle kierrokselle jopa paransin vauhtia, eikä siitepöly tehnyt kiusaa, joten astman kanssa mentiin sulassa sovussa.

Tahko, tuo suurin ja mahtavin maastopyörätapahtuma Suomessa. Osallistujia tänäkin vuonna reilusti yli 2000, matkoja lastensarjoista aina 240 km kuninkuusmatkaan, itse ajoin perinteisen 60 km.

Näkymää hotellin parvekkeelta, aamun klo 9.00 lähtöryhmä kokoontumassa starttiin, itsellä lähtö klo 9.40, vielä pikku säätöä ja sitten Plazan aukiolle.

Kuva: Ari Joutsi

Keli suosii tapahtumaa ja itsekin pelkissä trikoissa liikkeellä ja nyt ilman juomareppua. Mennään kokeeksi kahden pullon taktiikalla ja lisäksi juotavat geelit korvaamassa nestevarantoja, katotaan kui äijän käy.

Hyvin kävi, maalissa omalla ennätysajalla 4.05,13 koitin rutistaa alle neljän tunnin, kun meidän porukan muutama nuorempi kuski tuon haasteen heitti. En tuohon päässyt, eikä kyllä päässeet nuo haastajatkaan, eli ensi vuonna kauhea kisa tiedossa ;)

Ensi viikoloppuna kurvaillaankin sitten Espanjassa!

t: the mainosmies!

Tahko MTB 2015

Liekö tuo kisapaidan painatuksen roiskeet ennakoivan mitä tuleman pitää, kun reitti meni paikoitellen ihan mutaralliksi. Ilma oli kuitenkin hieno, joten taas sai nauttia hienosta reitistä ja letkeästä ajoseurasta hyvin fiiliksin.

Itse olin valmistautunut tämän vuoden tapahtumaan aiempia vuosia paremmin, astma on ollut hallinnassa, vaikkakin kuukautta ennen oli se keuhkoputken tulehdus. Sen jälkeen sain ajaa hyviä lenkkejä ja Liedon aluecupin kisakin pari viikkoa ennen Tahkoa antoi uskoa kunnon löytymiseen.

Juhannusviikonloppuna ajoin vielä kolme pitkää lenkkiä, mukaanlukien yhden 6-kymppisen Tahkoa vastaavassa maastossa, samoilla tankkauksilla ja lisäenergioilla kuin tulisin varsinaisessa kisassa ajamaan. Tuo lenkki meni alle 4 tunnin, joka aika oli myös tarkoitus Tahkolla ajaa, ainoa huoli oli reilut sateet, joita oli luvattu kisaa edeltävälle viikolle.

Perjantaina illansuussa, lähtönumeroa noutaessa kisa-alueella oli vielä odottava tunnelma, mutta myöhemmin illalla ja varsinkin lauantaiaamulla oli jo täysi kuhina päällä, kun reilut 2000 kuskia asettuu omiin lähtöryhmiinsä. Oman ryhmäni lähtöaika oli 9.35.

Olipa mahtava fiilis maalissa tuon haastavan kurassa rälläämisen jälkeen, ajo meni hyvin ja loppuaika 4.32 on sama kuin viime vuotinen hyvissä olosuhteissa ajettu.

Muutama läheltäpiti tilannekin matkaan mahtui. Kinahmi ykkösen laskussa lähti jakamaan oikein huolella, mutta onneksi eturengas edellä puuhun eikä olkapää.

Toinen huvittava kaatuminen El Granden nousussa, kun voima vain yksinkertaisesti loppui, eikä mutainen kenkä lähtenyt irti polkimesta ja siitä kyljelleen pusikkoon. Siellä sitten huutelin muille ettei mitään hätää, nauratti vain tuo norsunkellahdus.

Edelleen uskon että paremmassa kelissä olisi tuo 4 tunnin raja mennyt rikki, eli ensi vuonna taas uusiksi!

Voi sitä jälleennäkemisen riemua kun Bobby, meidän 5-kuukautinen Bolognese-koira näki minut maalialueella. Naama tuli samantien nuoltua kurasta puhtaaksi tuon pikku kannustajan toimesta.

Tämmöstä Tahkolla, t: themainosmies!

Tahko 60 km!

Tämän vuotinen Tahkon kisa meni huomattavasti mukavammissa merkeissä kuin viime vuonna, jolloin astma ym. terveysongelmat pakottivat ajamaan suunniteltua lyhyemmän matkan, mutta nyt siis lähdettiin tuolle 60 km matkalle.

Nyt oli kaveri täynnä puhtia jo perjantaina fillareita kasatessa kämpän terassilla, pipo päässä kuten suomen kesään sopii, lämmikkeenä kuitenkin tuo viime vuoden kisapaita.

Perjantai-iltana käytiin vielä testaamassa pyörät ja tietenkin maistiaisiksi kokeilemassa miten El Grande nousee, varsinkin kun Seikkukin osallistui nyt ekan kerran varsinaiseen kisaan.

Matkaan päästiin la aamulla muiden 2100:n kuskin tapaan, itse aloitin tosi leppoisasti, mutta näköjään jossain vaihessa näyttää menneen jo vähän kiireeksikin, tuossa pari fotoa matkan varrelta:

Ekassa mennään alkumatkan hyvää soraränniä ja toisessa jo tositoimissa jossain Kinahmin päällä, ilmeestä päätellen kaveri himoitsee energiaa geelipussista joka ei tahdo aueta...hitto miksei näissä ole kierrekorkkeja!!

                                   Kuva: Teemu Saramäki                  Kuva: Kosti Koistinen

Energiaa kuitenkin saatiin ja hyvissä voimissa tultiin maaliin, loppuaika oli 4,5 h ja jäi vähän sellainen olo että olishan tuon voinut kovempaakin ajaa, no onpa taas tavoitetta ensi vuodelle, kun tuota aikaa lähtee parantamaan.

Tahkon viikolopusta alkoi myös kesäloma ja suuntana Slovenia ja alpit!!

Päivittelen blogia muutaman kerran viikossa, joten mukavaa kesälukemista tiedossa, eli tule mukaan, alpeilla nähdään...

 t: mainosmies

Nilsiän Tahkovuorelle....sekavin fiiliksin.

Tahkolle lähdettiin perjantai aamulla ja tiedossa ei ollut mitä matkaa pystyy ajamaan, astma oli saatu taas hallintaan, mutta torstai-iltana huomasin punkin tunkevan ihonsisään nivusissa....hitto! se oli tullut kyytiin ilmeisesti keskiviikkolenkiltä, nykäisin tietenkin vaistomaisesti sätkivän otuksen pois, mutta puolet jäi ihon alle, sitten soitto Pulssiin ja sain vielä ajan lekurille, punkki pois ja odottelemaan ehtikö tehdä pahoja, eli näissä tunnelmissa matkattiin Tahkolle...

Saavuttiin perille hyvissä ajoin ja sitten tutustumaan reittiin ja erityisesti El Granden nousuun ja loppulaskuun, pe iltaan mennessä piti tehdä päätös lähdenkö 60 km lenkille, vai tyydynkö ajamaan vain 45 km, päädyin lyhyempään reittiin, kun oli tuota puuhaa ollut tuon astman kanssa, punkki tosin ei enää haitannut, mutta launtaiksi luvattiin lämpöä 28 astetta, joten kavereiden kanssa palaveri ja järki mukaan...parempikuntoiset 60 :lle kympille ja veteraanit 45 :lle.

Lauantai aamulla olo tuntui hyvältä hyvin nukutun yön jälkeen ja fiilikset oli loistavat, ei muuta kuin lähtöviivalle klo10, lähdin todella rauhallisesti liikkeelle ja kiristin vauhtia voimien mukaan loppua kohden. Ajo kulki ajoittain jopa hyvin ja nousuissa pystyin 29"Epicillä vääntämään tasaisesti ja jopa ohittelemaan kanssakilpailijiota.

Tällä 45 km matkalla maallin saapuneita oli 113 kpl, oma sijoitukseni oli 25, eli meni  ihan ok, loppuajan ollessa  vähän alle 3,5 h.

Tankkaus etukäteen, sekä kisan aikana onnistui hyvin, olin yllätävänkin hyvävoimainen maalissa ja olihan tietenkin meidän "tiimipäällikkökin" laittanut hotellin parvekkeelle palautusjuomat valmiiksi...ei muuta kuin saunaan spekuloimaan päivän kisaa ja illalla pastapartyihin...

ehkä ensivuonna sitten se 60 :nen, ajot ja spekulointi jatkuu...
 http://www.tahkomtb.fi/