Tenerife XC trails

Polkua, trailia, single trackia, makiaa paanaa ja mitä nimiä tässä yhteydessä voisi käyttääkään noista ihmisten aikojen kuluessa tallaamista kävelyreiteistä. Nyt ne ovat jalostuneet nykyturismin muokkaamana aivan mahtaviksi maastopyöräilyreiteiksi.

Osa tälläkin reissulla ajamistani poluista kulkee "Paraje Natural" alueella. Mutta kun ottaa mallia paikallisen pyöräilyseuran kimppa-ajoista alueilla, joissa nimenomaan on kulkeminen kielletty, voi poluilla huoletta ajella.

Se on vähän kuin koirin kanssa täällä, puistoissa on pissattaminen kielletty ja yleisesti koirien vapaana pitäminen kielletty. Noista säännöista ei kukaan välitä, eikä niihin virkavaltakaan millään lailla puutu. 

Tällaisia kylttejä on tuolla kartan nimeämällä "Paraje Natural" alueella useampia, ehkä niissä on joskus jotain kehoituksia ollut pyöräilyn suuntaan, koska varsinkin viikonloppuisin kuskeja on melkein ruuhkaksi asti.

Kuvia Palm-Marin ja Las Galletaksen väliseltä alueelta.

Pääasiassa olen ajellut yksin, kerran olin Lavatraxin alamäkienska reissulla ja muutamaan otteeseen osuin paikallisten XC-kuskien peesiin, mutta hitonmoinen pöly peräpäässä sai kuitenkin nopeasti kurvaamaan omille reiteille.

Kilometrejä neljän viikon aikana kertyi reilu 600 km, vain yksi rengasrikko, jarrupaloja kului kahdet ja tappioksi luettakoon vääntyneet satukan kiskot ja muutaman kerran laastarointia tarvinneet sääret.

Homma alkaa olemaan niin sanotusti paketissa, tarkastaja toteaa pyörän olevan asianmukaisesti pakattu, joten ei muuta kuin luukku kiinni ja huomenna menoksi.

Ajot jatkuu seuraavaksi ilmeisesti vähän toisenlaisissa keleissä, taitaa mennä läskipyörähommiksi?

Meillä oli mukana myös vajaan vuoden ikäinen Bolognese pentu, kaveri nautti ilmiselvästi olostaan täällä.
Ajoreissulta palattuani Bobby oli erityisesti mieltenyt ajohanskoihini, mutta kelpasi santerille hikinen huivikin.

Lisää Bobbyn matkasta blogissa http://www.doggybobby.blogspot.fi/

Tällainen Teneriffan reissu tällä kertaa....

t: themainosmies!

Pyöräilyä ja koiria Teneriffalla

Alkuintoilun jälkeen pidin pari ansaittua vapaapäivää ajohommista.

Olin jo viime viikolla varannut ajan hierontaan, joten kävin eilen vajaan tunnin käsittelyssä aiemmilta vuosilta tutussa paikassa eli Centro De Fisioterapia Hannu Parkkinen. Makialta tuntui, vaikkakin kramppaillut vasen reisi tekikin niin hiton kipeää.

Tänä aamuna Bobby herätti jo kuudelta aamulenkille, sitten hyvä aamiainen ja olinkin jo puoli ysiltä jalat puhtia täynnä suuntaamassa maastoon. Aamuauringossa latailin menemään tuttuja reittejä kohti Costa del Silenciota, sieltä suuntasin rantaa pitkin golfkenttien ja meren välistä suuntana Los Abrigos.

En jatkanut kohti El Medanoa, olin jo tovin puskenut vastatuuleen ja takaisin Los Cristianokseenkin pitää vielä palata, joten ajoin nyt suoraan lentokentän läntisen puolen poluille. Ajoin tuolla edestakaisin ja vähän ristiinkin, parhaiten näille poluille näyttäisi pääsevän Atogoon johtavalta tieltä, jolloin saa välillä vetää ihan hyviä alamäkipätkiäkin. Alla muutama kuva tuolta alueelta.

Takaisin ajoin samaa reittiä vähän uusia polkuja hakien, Costa del Silencion yläpuolisten banaaniviljelmien läpi ei yksinkertaisesti kannata ajaa, niin päätin myös viime talvena kun Seikun kanssa sieltä ajoimme.

Nyt kun tulin viljelmien pääportin kohdalle, aukosta hyökkäsi ainakin viisi hiton verikoiraa. Minä poljen henkihieverissä ja kuulen takaa, kun isäntä komentaa koiriaan ja minä vaan jatkan polkemista ja toivon, ettei hurtat nappaa pakarasta palaa.

Lopulta pääsen selvemmille vesille, olen ihan poikki ja juon loput liemet juomapullosta, matkaa on vielä ainakin kymppi kämpille, joten pitää tankata Palm-Marissa. Rullailenkin helpottuneena tuttuja pätkiä ja manailen noita banaaniviljelijän vahtikoiria.

Kotimatkalla vielä huoltsikan kautta jossa on "teeseitse" -pesupaikka, pyörä puhtaaksi ja kotipartsilla vielä huoltohommia ja kun tarkastaja on hyväksynyt työn, voidaankin siirtyä muihin askareisiin.

Matkaa kertyi tänään 55 km ja aikaa retkeen meni yli 5 tuntia, kaloreita paloi reilut 1800, keskilämpötila oli 24,5. Kävin myös vaa'assa aamulla, paino putosi päivän aikana 1,5 kg, joten nyt voi vetää pastaa soijarouhesoosilla oikein urakalla.

"Mr Beelle" kun kerron seikkailustani, hän on sitä mieltä, ettet kyllä ilman minua sinne enää lähde, hän tulee ja näyttää niille banaanikoirille närhen munat!!

t: themainosmies!