Olin jo viime viikolla varannut ajan hierontaan, joten kävin eilen vajaan tunnin käsittelyssä aiemmilta vuosilta tutussa paikassa eli Centro De Fisioterapia Hannu Parkkinen. Makialta tuntui, vaikkakin kramppaillut vasen reisi tekikin niin hiton kipeää.
Tänä aamuna Bobby herätti jo kuudelta aamulenkille, sitten hyvä aamiainen ja olinkin jo puoli ysiltä jalat puhtia täynnä suuntaamassa maastoon. Aamuauringossa latailin menemään tuttuja reittejä kohti Costa del Silenciota, sieltä suuntasin rantaa pitkin golfkenttien ja meren välistä suuntana Los Abrigos.
En jatkanut kohti El Medanoa, olin jo tovin puskenut vastatuuleen ja takaisin Los Cristianokseenkin pitää vielä palata, joten ajoin nyt suoraan lentokentän läntisen puolen poluille. Ajoin tuolla edestakaisin ja vähän ristiinkin, parhaiten näille poluille näyttäisi pääsevän Atogoon johtavalta tieltä, jolloin saa välillä vetää ihan hyviä alamäkipätkiäkin. Alla muutama kuva tuolta alueelta.
Takaisin ajoin samaa reittiä vähän uusia polkuja hakien, Costa del Silencion yläpuolisten banaaniviljelmien läpi ei yksinkertaisesti kannata ajaa, niin päätin myös viime talvena kun Seikun kanssa sieltä ajoimme.
Nyt kun tulin viljelmien pääportin kohdalle, aukosta hyökkäsi ainakin viisi hiton verikoiraa. Minä poljen henkihieverissä ja kuulen takaa, kun isäntä komentaa koiriaan ja minä vaan jatkan polkemista ja toivon, ettei hurtat nappaa pakarasta palaa.
Lopulta pääsen selvemmille vesille, olen ihan poikki ja juon loput liemet juomapullosta, matkaa on vielä ainakin kymppi kämpille, joten pitää tankata Palm-Marissa. Rullailenkin helpottuneena tuttuja pätkiä ja manailen noita banaaniviljelijän vahtikoiria.
Kotimatkalla vielä huoltsikan kautta jossa on "teeseitse" -pesupaikka, pyörä puhtaaksi ja kotipartsilla vielä huoltohommia ja kun tarkastaja on hyväksynyt työn, voidaankin siirtyä muihin askareisiin.
Matkaa kertyi tänään 55 km ja aikaa retkeen meni yli 5 tuntia, kaloreita paloi reilut 1800, keskilämpötila oli 24,5. Kävin myös vaa'assa aamulla, paino putosi päivän aikana 1,5 kg, joten nyt voi vetää pastaa soijarouhesoosilla oikein urakalla.
"Mr Beelle" kun kerron seikkailustani, hän on sitä mieltä, ettet kyllä ilman minua sinne enää lähde, hän tulee ja näyttää niille banaanikoirille närhen munat!!
t: themainosmies!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.